Millainen olen ihmisenä?

"Olen herkkä ihminen, mutta ainakin omasta mielestäni piilotan sen muilta niin hyvin, ettei moni sitä huomaa. Mutta, jos vaikkapa sattuu jokin pienikin asia elämässä menemään pieleen, niin helposti romahdan siitä. Välillä se vähän tuntuu erikoiselta ja suorastaan naurettavalta, jos esimerkiksi yhden kokeen nähden pettyy itseensä, kun on tehnyt paljon töitä sen eteen, mutta saa silti alemman arvosanan, kuin mitä olisi odottanut. Olen koulussa usein siinä hiljaisen oppilaan roolissa, sillä olen monesti pitänyt tunteja, jolloin en ole puhunut sanaakaan ja olen onnistunut siinä ilman mitään ongelmia. Sitten taas toisaalta, kun seuraa muiden tekemisiä, niin ne ei osaa olla hetkeäkään hiljaa tai paikoillaan... En tiedä, olenko vain luonteeltani hiljainen, mutta en yleensä ole tosiaan kovinkaan äänessä esimerkiksi koulussa tunnilla, ellei ole pakko. En myöskään yleensä ole mukana missään "bileissä/diskoissa" tai muussa sellaisessa tai, jos olen, niin pelkästään syömässä ja kavereille puhumassa :D. Olen myös kiinnostunut aivan eri asioista kuin muut luokkalaiseni. Tottakai on tuo yhteinen musiikkiharrastus, mutta siihen se sitten jääkin. Istun yleensä koneella kotona paljon, koska se on harrastukseni, niinkuin tämä blogin kirjoittelu. Vietän luokkalaisteni mielestä liian paljon aikaa netissä  ja muutenkin koneella. Onhan siitä tultu juteltua aina välillä ja myönnän, että välillä se vähän lähtee lapasesta. Mutta ajattelen sen itse niin, että kaikkea saa tehdä niin paljon kuin haluaa, kunhan se ei ala haittaamaan muuta elämää. Välillä on tosin kausia, jolloin olen koneella enemmän ja vähemmän. Nyt olen yrittänyt sitä vähentää ja olen siinä jollain tasolla onnistunut. En enää pelaa paljon, vietän aikaa muuten koneella. Esimerkiksi arkipäivät, kun on koulua, en ole läheskään niin paljon koneella, mutta kun viikonloppu koittaa, niin se lähtee käsistä. Pelaan yömyöhään saakka. Joten, myönnän, että saatan "vähän" olla riippuvainen. Olen vähän semmoinen ihminen, että, jos minulla on jotain kiinnostavaa tekemistä, niin teen sen alusta loppuun asti, mutta, jos ei ole, niin en tee sitä ollenkaan. Ja tiedän, että sekin pitäisi tehdä silti. Ja olen opettelemassa sitäkin. Elämäni on yhtä opettelua, mutta ehkä tämä onkin tämä minun elämä. Mutta vaikka olenkin erilainen, kuin muut, niin yritän olla samoin kuin muut, koska en halua erottua joukosta. Menen niin sanotusti "massan mukaan". Käytännössä se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi, jos koulussa on jokin tapahtuma ja en tiedä, minne pitäisi mennä, niin kysyn yleensä kavereilta apua. Jos ne ehtii mennä ensin ja en ehdi mukaan, en tiedä mihin mennä ja en mene sinne tapahtumaan. Olen myös erittäin ujo menemään paikkoihin yksin. Vaikka olisi kyseessä tuttu paikka,, mutta jos ei ole kaveria, niin en mene sinne. Olen myös todella epävarma itsestäni. En voi olla koskaan varma, teenkö asiat oikein ja häpeän, jos teen asiat väärin."